AMD
Nykyiset näytöt tarjoavat runsaasti ominaisuuksia. Olemme tulleet menneiden vuosien välkkyvistä ja viivästyneistä näytöistä supernopeisiin näyttöihin, jotka reagoivat nopeammin kuin useimmat meistä huomaavat. Monien uusien ominaisuuksien tullessa markkinoille tuli kuitenkin myös uusia ongelmia. Kun näytön virkistystaajuudet ja grafiikkasuorittimen kuvataajuudet kasvoivat, näytöt alkoivat tarvita apua pitääkseen nämä kaksi synkronoituna. Siellä AMD FreeSync tulee käyttöön.
Vuosien varrella on ollut monia näytön synkronointitekniikoita, joilla on pyritty ratkaisemaan näytön repeytymistä ja muita näytön artefakteja. Koska AMD on yksi kahdesta suurimmasta grafiikkasuorittimen valmistajasta, sillä on oma ratkaisunsa. Tunnemme sen nimellä FreeSync. Katsotaanpa tarkemmin, miten se toimii ja pitäisikö sinun käyttää sitä.
Katso myös
:
AMD GPU -opas: Kaikki AMD GPU:t selitetty ja paras AMD GPU sinulle
V-Sync ja FreeSyncin kehitys
Yksi näytön tärkeimmistä parametreista on virkistystaajuus, joka kertoo, kuinka monta kertaa näyttösi päivittyy sekunnissa. Lähellä sitä on kuvataajuus, joka on kehysten määrä, jonka GPU renderöi sekunnissa. Kun nämä kaksi eivät synkronoidu, näyttöön voi päätyä esineitä, kuten näytön repeytymistä, pätkimistä ja nykimistä. Näytön synkronointitekniikat tulevat käyttöön.
FreeSync on melko uusi tulokas näytön synkronointialueella. Ennen sitä on ollut useita. Lähtökohtana oli V-Sync, ohjelmistopohjainen ratkaisu. Se toimi saamalla GPU:n pidättelemään kehyksiä puskurissaan, kunnes näyttö oli valmis päivittämään. Tämä oli vankka alku ja toimi hyvin paperilla, mutta siinä oli räikeä haittapuoli.
Ohjelmistoratkaisuna V-Sync ei pystynyt synkronoimaan kuvanopeutta ja virkistystaajuutta tarpeeksi nopeasti. Koska näytön artefakteja esiintyy enimmäkseen, kun nämä kaksi taajuutta ovat korkeat, tämä johti ei-hyväksyttävään ongelmaan - syöttöviiveeseen.
Yksi suurimmista läpimurroista tällä alalla tuli Video Electronics Standards Associationilta, alias VESA:lta. VESA esitteli Adaptive-Syncin vuonna 2014 lisäyksenä DisplayPort-näyttöstandardiin. AMD julkaisi vuonna 2015 sitten oman ratkaisunsa, joka perustuu VESA Adaptive-Synciin, nimeltään FreeSync.
Mikä FreeSync on?
FreeSync perustuu VESA:n Adaptive-Synciin ja käyttää dynaamisia virkistystaajuuksia varmistaakseen, että näytön virkistystaajuus vastaa GPU:n lähettämiä kuvataajuuksia. AMD:n ratkaisussa grafiikkaprosessori ohjaa näytön virkistystaajuutta ja säätää sen vastaamaan kuvataajuutta, jotta nämä kaksi taajuutta eivät täsmää.
Se perustuu tekniikkaan, josta on tullut varsin suosittu viime päivinä – variable refresh rate (VRR). VRR:n avulla FreeSync voi sanella näytön pudottamaan tai nostamaan virkistystaajuutta GPU:n suorituskyvyn mukaan. Tämä aktiivinen vaihto varmistaa, että näyttö ei päivity keskellä ulos työnnettävää kehystä. Tämä huolehtii näytön artefakteista, kuten repeytymisestä, pätkimisestä ja muista epäjohdonmukaisuuksista, jotka voivat ilmaantua, kun synkronointi puuttuu.
FreeSyncin on tietysti luotava yhteys GPU:n ja näytön välille. Se tekee tämän kommunikoimalla monitoreissa olevan skalaarikortin kanssa. Se ei vaadi näytössä erityistä laitteistoa, mikä tekee siitä helpomman toteutuksen näytön synkronointitekniikoiden maailmassa.
Katso myös:
GPU vs. CPU: Mitä eroa niillä on?
FreeSync vs. FreeSync Premium vs. FreeSync Premium Pro -näytöt ja -televisiot
FreeSync on AMD-tekniikka, ja AMD:llä on näytöille asettamat sertifiointikriteerit. AMD ryhmittelee nämä yhteensopivuuskriteerit kolmeen tasoon – FreeSync, FreeSync Premium ja FreeSync Premium Pro. Vaikka AMD ei vaadi erillistä laitteistoa, sillä on silti näitä tasoja käyttävä sertifiointiprosessi.
FreeSync – yksinkertaisin kolmesta tasosta, lupaa repeytymättömän kokemuksen ja alhaisen latenssin. FreeSync Premium lupaa myös nämä ominaisuudet, mutta nostaa näytön ominaisuuksien rimaa. Se tarvitsee vähintään 120 Hz:n kuvataajuuden vähintään Full HD -resoluutiolla. Siinä on myös alhaisen kuvataajuuden kompensointi, joka käynnistyy, kun kuvataajuus laskee näytön vähimmäisvirkistystaajuuden alapuolelle. Tässä tapauksessa FreeSync kopioi kehykset nostaakseen kehystaajuuden näytön vähimmäisvirkistystaajuuden yläpuolelle.
Viimeksi FreeSync Premium Pro -taso. Tämä taso, joka tunnettiin aiemmin nimellä FreeSync 2 HDR, lisää HDR-vaatimuksen. Tämä tarkoittaa, että näyttö tarvitsee sertifioinnin väri- ja kirkkausstandardeilleen, joihin kuuluu HDR 400 -spesifikaatio. Näyttöpaneelin kirkkauden on saavutettava vähintään 400 nitiä. Lisäksi tämä taso vaatii alhaisen latenssin sekä SDR:n että HDR:n kanssa.
Tätä tekniikkaa tukevia näyttöjä on laaja valikoima. Löydät koko
Luettelo FreeSync-näytöistä täällä
. AMD:n sertifiointi on myös laajemmin läsnä televisioissa. Tarkista täysi
Luettelo FreeSync-televisioista täällä
.
Katso myös
:
Pelimonitori vs televisio: Kumpi sinun kannattaa ostaa?
FreeSync-järjestelmävaatimukset
AMD
Jotta voit käyttää AMD FreeSynciä, tarvitset yhteensopivan kannettavan tietokoneen tai yhteensopivan näytön/television ja AMD:n APU:n tai GPU:n. Tarvitset myös uusimman näytönohjaimen.
Yhteensopivat GPU:t sisältävät kaikki AMD Radeon GPU:t, alkaen Radeon RX 200 -sarjasta, joka julkaistiin vuonna 2013. Radeonin kuluttajagrafiikkatuotteita, jotka käyttävät GCN 2.0 -arkkitehtuuria tai uudempia, tuetaan. Kaikki Ryzen APU:t ovat myös tuettuja. Xbox Series X/S ja Xbox One X/S tukevat myös FreeSynciä. FreeSync toimii DisplayPort- tai HDMI-liitännän kautta.
AMD sanoo, että muiden DisplayPort Adaptive-Synciä tukevien GPU:iden, kuten Nvidia GeForce Series 10:n ja uudempien, pitäisi myös toimia hyvin FreeSyncin kanssa. Nvidian GPU:t tukevat FreeSynciä G-Sync Compatible -merkinnällä, joten jos sinulla on jokin näistä näytöistä, sinun tulee olla suojattu.
Katso myös
:
AMD vs Nvidia – mikä on paras lisägrafiikkasuoritin sinulle?
FreeSync vs. G-Sync
Nvidia
G-Sync on Nvidian näytön synkronointitekniikka, joka käyttää mukautettua omaa korttia tyypillisen FreeSyncin käyttämän skalaarikortin sijaan. Sillä on siis vankka etumatka G-Syncissä, kun otetaan huomioon, että se ei tarvitse erillistä laitteistoa. Tämä tarkoittaa, että FreeSyncillä on laajempi tuki, eikä siihen myöskään sisälly rojaltimaksuja, joten se on edullisempi vaihtoehto.
FreeSync on siis kiistatta markkinoiden paras näytön synkronointitekniikka. Koska Nvidialla on kuitenkin enemmän markkinaosuutta GPU:iden kanssa, G-Syncistä on tullut myös melko yleinen ilmiö. Jos joku, joka haluaa ostaa uuden näytön, mutta ei ole varma GPU-valinnasta, olisi järkevämpää valita G-Sync-yhteensopiva näyttö, koska se sisältää FreeSync-tuen.
Haluatko lukea lisää PC-komponenteista ja ympäröivästä tekniikasta? Tutustu näihin artikkeleihin seuraavaksi:
AMD vs Intel: Kumpi on parempi?
Mitä on Hyper-Threading? Intel CPU:n monisäikeisyys selitetty
AMD-suoritinopas: Kaikki AMD-prosessorit selitetty ja paras AMD-suoritin sinulle
Ominaisuudet
GPU
,
NVIDIA
,
PC
Kommentit